Unelma muuttuu todeksi

Vihdoin taas täällä…

Minä ja lämmin minttutee! Ajatukset harhailee ja on huono omatunto… en ole saanut tätäkään tehtyä, kirjoitettua! Ystäväni saamattomuus on jälleen vieraillut luonani…

Kaikki on kuin aallon pohjassa… asiat vain makaa, omituinen odottava olo!?? Mikään ei ole loksahtanut eteenpäin… tiktak… tikatak… tikatak…

Eilen lenkillä kysyin mieheltäni ” oletko onnellinen… pelottaako”  Vastaus kumpaankin taisi olla myöntävä… mutinaa tai ehkä jopa sanoja, mutta keskustelua siitä ei syntynyt! Mietin  miks nyt on niin hiljaista? Tyyntä ennen myrskyä…? Onko mieheni pelko tai jännitys hyvää vai huonoa… kaduttaako häntä… En tiedä, uskallanko edes kysyä! Ulkomaille muutto on AINA ollut minun suuri unelmani… ja jo vuosia olen puhunut asiasta miehelleni… Nyt väkisinkin pieni ääni kuiskii korvissani, että raahaan perheeni lähes väkisin johonkin, minne eivät itse halua..kaan! Paitsi tyttäreni Anna… hän on lähdöstä jopa innostuneempi, kuin minä!

Minä työstän loppumetreillä Heinähattua, Vilttitossua ja Rubensin veljeksiä… mielessä ja pöydällä pyörii toki jo toinenkin käsikirjoitus… Ajatuksia on, ideoita… ja tahtotilaa… Miten saan ne ruotuun ja järjestykseen tässä hiljaisuudessa? Sekamelska pyörii päässä eikä näytä löytävän ulospääsyä… Häkkieläin… kuin leijonaäiti hermostuneena ravaan näkymättömien kaltereitteni takana edestakaisin!…

Nyt tarvitsisin ystävää, joka kuiskaisi korvaan… ” kaikki järjestyy kyllä”… ” rauhoitu hetkeksi… KAIKKI JÄRJESTYY kyllä”

Kaipaan mieheni syliin… kaipaan kaikkea hänessä…! Nyt vain tuntuu, että välillämme on vähintään ikuisuus…

Ystävät valittavat aina, miksi elämäni on niin hattaran punaista, kevyttä ja helppoa… siirappista ja ällöttävän makeaa!

Juuri nyt elämäni on väriltään harmaata… tasaisin harmaata ja painavaa…. ehkä tämä kuuluu asiaan! Aina välillä on kerättävä voimia… elämä menee sykleittäin eteenpäin… ei voi kokoajan painaa täysillä..?? Niinkö….???

Mutta miksi minua pelottaa….??? 🙁

Jännää…. musiikista SAA voimaa!

Kaivoin vanhan sivun päiväkirjastani esille… ja löysin sieltä sivun ja ajatuksen:

” Tänään aion juhlia sitä, miten uskomaton elämä minulla onkaan ollut; juhlin saavutuksia, monia ilonaiheita ja myös vastoinkäymisiä, koska ne ovat auttaneet minua kasvamaan lujemmaksi. Tulen kulkemaan tämän päiväni pää pystyssä ja iloisin sydämin. Iloitsen Luojan yksinkertaisia lahjoja; aurinkoa, muistelen aamukastetta, pilviä, puita, kukkia kesällä ja lintuja. Tänään mikään noista ihmeistä ei jää minulta huomaamatta!

Tänään jaan elämäninnostukseni muiden ihmisten kanssa. Panen jonkun hymyilemään. Osoitan ystävällisyyttä jollekulle jota en eds tunne ja lausun vilpittömän kohteliaisuuden jollekulle, joka näyttää alakuloiselta!

Kerron lapsilleni, kuinka erikoislaatuisia he ovat ja kerron jollekulle rakkaalleni, miten paljon oikein hänestä välitän ja kuinka paljon hän minulle merkitsee!

Tänään on se päivä, jona lakkaan murehtimasta sitä mitä minulla ei ole ja olen kiitollinen niistä suurenmoisista asioista, jotka minulla jo on! Muistan myös, että turha huolehtiminen on vain hukkaan heitettyä aikaa!

Kun päivä päättyy…. ja lasken pääni tyynylle, kiitän elämäni parhaasta päivästä, ja nukun tyytyväisenä lapsen unta… jännittyneenä siitä odotuksesta, että huomisesta tulee kaikkien aikojen paras päivä…”

Haastan sinut nyt mukaan….! 😀

Tehdäänkö tästä päivästä upein päivä ikinä… ja huomisesta vielä parempi??

P.S.   RAKASTAN SINUA NIKLAS… Sanon  sen sinulle liian harvoin… ja liian vähän sinua kosketan! Mutta MINÄ RAKASTAN SINUA, nyt ja IKUISESTI !!

Haaste, Musiikki, pelko, Voima